LeenaRosendahlOsHanhijrvi

Vasemmistoliberaalisen ideologian popularisointi

Vasemmistoliberaalisesti politisoituneissa yliopistoissa on luotu käsitteet, kuten rasismi, imaginaariset sukupuolet, seksuaaliseen suuntautuminen, feminismi, intersektionaalinen feminismi, monikultuurisuus, kulttuurirelativismi, jne. Nämä ovat niitä uusmarxilaisten ideologisia harhapolkuja.

Käsitteiden ympärille on luotu kehikot, valmiit ajatusmallit, joita liberaali media popularisoi eri muodoissa 24/7. Tästä syntyy vasemmistoliberaali Overtonin ikkuna eli mielipidekäytävä, johon kansalaiset sulloutuvat. Sen ulkopuolelle jäävät ainoastaan "rasistit" eli kansallismieliset ne vanhanaikaiset ihmiset, jotka haluavat taantua 80-luvulle aikaan ennen globalismia.

Kuinka mitään näin järjetöntä kuin nämä käsitteet ovat, on voinnut edes popularisoitua? Osaksi siitä syystä, että väkijoukot eivät ymmärrä edes näiden termien merkitystä. He ovat vain hurahtaneet aktivismiin. Jokainen on nykyään ihmisoikusaktivisti ja kasvissyöjä ja pahimmat vieläpä feministejä. Kuka nyt haluisi olla vanhanaikainen ja vielä rasistikin.

Ilmasto- ja ihmisten suojelu on sinäänsä kannatettava asia, kunhan sillä ei pönkitetä vasemmistoideologiaa ja samalla hankitaan poliittisille vastustajille potkuja, koska he eivät sovi kyseisen yrityksen tai instituution arvoihin.

Lähde: Mikael Virtanen FB

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

En olisi kirjoitustasi muuten kommentoinut, mutta tuo Overtonin ikkuna on tärkeä käsite, jonka soisi mahdollisimman monen tiedostavan.

Siinä on kyse siitä, että "hyväksyttyjen/siedettyjen/sisäsiistien" mielipiteiden alue on suppeampi tai laajempi sen mukaan mitä ihmiset ovat tottuneet kuulemaan ja näkemään keskustelussa.

Kun itse kirjoitan erittäin kaukana vasemmalla olevia mielipiteitä, ei toivottuna vaikutuksena ole pelkästään se, että muut alkaisivat olla kanssani tarkalleen samaa mieltä, vaan myös se, että esittämällä erittäin vasemmistolaisia mielipiteitä venytän tuota Overtonin ikkunaa vasemmalle päin niin että hiukan lievempienkin vasemmistolaisten mielipiteiden esittäminen käy helpommaksi.

(Mielenkiintoista on myös se, että minulla oli tuo ajatus jo ennen kuin ensimmäistä kertaa törmäsin tuohon Overtonin ikkunan käsitteeseen. Siihen törmätessäni tuli taas kerran tunne että kas, joku muukin on tullut tätä ajatelleeksi...)

Vastaavasti äärioikeistolaiset uusnatsikirjoitukset venyttävät Overtonin ikkunaa oikealle päin niin että ensin demarit ja sitten vasurit ja vähitellen vihreätkin taipuvat hieman lievempään maahanmuuttokritiikkiin tyyliin "maassa maan tavalla" jne.

Suosittelen kaikille tuohon Overtonin ikkunan käsitteeseen tutustumista. Minulla on jo vuoden taikka parin ajan ollut ajatuksissa kirjoittaa siitä, mutta en ole tainnut saada aikaiseksi ja olin itse asiassa jo sen unohtanut. Kiitos, Leena, kun muistutit minua siitä!

https://en.wikipedia.org/wiki/Overton_window

https://fi.wikipedia.org/wiki/Overtonin_ikkuna

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"Vasemmistoliberaalisesti politisoituneissa yliopistoissa on luotu käsitteet, kuten rasismi, imaginaariset sukupuolet, seksuaaliseen suuntautuminen, feminismi, intersektionaalinen feminismi, monikultuurisuus, kulttuurirelativismi, jne. Nämä ovat niitä uusmarxilaisten ideeologisia harhapolkuja."

Mikä olisi sitten mielestäsi tervehenkisempi vaihtoehto eettisesti kestävän yhteiskunnallisen arvoympäristön kehittämiseksi?

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Tuossahan juuri vihjataan kuinka ihmiset ovat sulloutuneet kapean mielipidekäytävän alueelle ja mitään muuta ei hyväksytä. Kannatan moniäänisyyttä. esim. kristillisiä arvoja ilman kiihkouskonnollisuutta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"... ihmiset ovat sulloutuneet kapean mielipidekäytävän alueelle ja mitään muuta ei hyväksytä."

Overtonin ikkunaideahan kertoo, että mitään muuta ei hyväksytä juuri sen takia, että kaikki sulloutuvat tuolle mukavuusalueelle, jolla ei saa liikaa rapaa niskaansa.

Tuota mukavuusaluetta voi laajentaa vain niin, että jotkut "kylähullut" ottavat sen tehtäväkseen esittämällä sen ulkopuolelle meneviä ajatuksia silläkin uhalla, että joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Aivan kuten sadussa keisarin uusista vaatteista pikkulapsi otti tehtäväkseen sanoa ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita ensinkään.

(Vuosia sitten vanhassa profiilissani tällä palstalla mottoni oli "Jonkun on uskallettava olla se lapsi, joka sanoo ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita ensinkään.".)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ateistina itsekin kannatan kristillisyyden perussanomaa, kultaista sääntöä siis. Aikakautemme suurin valistaja K. Marx muistuttaa tässä meitä kristillisyyden alunperin kommunistisesta piirteestä - työväenluokkaan kuuluneet alkukristityt kerääntyivät kommuuneihin jalostamaan altruismiaan hyviä teoiksi.

https://www.marxists.org/archive/marx/works/1894/e...

Kirkko instituutiona ja myös sitä pienemmät teologiset lahkot ovat kuitenkin satojen vuosien aikana etääntyneet tuosta ideasta - kristinuskon harjoittamisesta on tullut pyhiksi sanottuihin kirjoihin painetun "sisäpalvelusohjesäännön" velvollisuudentunnoista noudattamista, tapakulttuuria siis, ja politiikkaan siirtyessään tällainen muodollinen kristillissosiaalisuus merkitsee yleensä takertumista pysyviksi koettuihin "totuuksiin".

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #11

Viime vuosisadan puolivälin paikkeilla alkoi Latinalaisessa Amerikassa paluu juurille:

Liberation theology

"Liberation theology is a synthesis of Christian theology and Marxist socio-economic analyses that emphasizes social concern for the poor and the political liberation for oppressed peoples."

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #12

Vapautuksen teologian syntyyn vaikutti eniten katolilaisen kirkon harjoittama ylimielisyys ja sorto Amerikan alkuperäisasukkaita kohtaan - vapautuksen teologissa palataan itse asiassa lähes kirjaimellisesti juurille, sillä siinä emansipoivana elementtinä on juurikin luonto. Evankelis-luterilaisessa kirkossamme tuota näkemystä on jalostanut sittemmin mm. Pauliina Kainulainen "metsäteologina"

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Mikä tekstissä on omaa tuotostasi ja mikä Saarelta lainattua?

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Hups hän onkin Virtanen luultavasti trolli ;)kuva on Agricolan

Mikael Virtanen
27. joulukuuta kello 22.31
Kommentoin Tere Sammallahden seinällä seuraavasti:

"Vaikka inhoan sosialismia ja kommunismia, arvostan siinä mielessä vanhan ajan vasemmistolaisia intellektuelleja, että kaikista valheistaan, virheistään ja vääristelyistään huolimatta he askartelivat relevanttien yhteiskunnallisten asioiden kanssa, kuten talouden ja (todellisen) vallan kanssa.

Nykyiset vasemmistolaiset ja puolivasemmistolaiset tuhertavat omien harhapolkujensa parissa, kuten rasismi, imaginaariset sukupuolet, seksuaaliseen suuntautuminen, feminismi, intersektionaalinen feminismi, monikultuurisuus, kulttuurirelativismi, jne.

Miljardöörien rahoittamat ajatushautomot ja "kansalaisjärjestöt", sekä politisoituneet intellektuellit politisoituneissa yliopistoissa ovat luoneet em. käsitteet ja niiden ympärille kehikot, valmiit ajatusmallit, joita liberaali media popularisoi eri muodoissa 24/7. Tästä syntyy vasemmistoliberaali Overtonin ikkuna, johon sulloutuvat kaikki, jotka eivät oikeasti ymmärrä mistä näissä termeissä on kysymys. Siksipä näemme koko ajan esimerkiksi ihmisten paradoksaalisia kirjoituksia, joissa vastustetaan feminismiä tms., mutta samalla käyttämällä heidän termistöään ja ajatusmallejaan pitkälti kannatetaan feminismiä.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

"eettisesti kestävän yhteiskunnallisen arvoympäristön kehittämiseksi?"

Jos arvoihin kuuluu turvallinen asuinympäristö, omista kansalaisista huolehtiminen, yhteiskuntarauha, tasa-arvoiset mahdollisuudet ilman tasapäistämistä, toimiva liikenne ja edullinen asuminen, niin aika moni noista tavoitteista on sama, riippumatta ideologiasta.

Erot syntyvät siinä, miten ne saavutetaan tai pidetään yllä parhaiten.

Esim. edullinen asuminen:
vasemmisto - perustulo ja muut tulosiirrot.
Oikeisto - asumisen verottaminen alemmas, asumiskustannukset alemmas, markkinatalous.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Minäkin uskon siihen, että suomalaisilla on melko yhtenäinen käsitys perusarvoista (an sich; esimerkiksi tasa-arvoa pidetään yleisesti tavoiteltava yhteiskunnan ominaisuutena, vaikka käsitteenä "tasa-arvo" riippuu hyvin olennaisesti kunkin määrittelijän omista lähtökohdista ja asettamista premisseistä) ja että painotuserojen korostaminen ainoastaan kasvattaa eri leirien välistä juopaa => näkemyserojen vuoksi yhteiskunnan poliittisesti vaikuttuva kehitys on hidasta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuo saattaa hyvin kuvastaa sitäkin, että meillä oikeastaan on "pyhiä sanoja", joita palvotaan, mutta joiden sisällöstä on erimielisyyttä tai se on kaikille enemmän tai vähemmän hämärä tai peräti silkkaa puutaheinää.

"Kaikki" ovat esimerkiksi yhtä mieltä siitä, että demokratia on hyvä asia. Mutta mitä demokratia tarkkaan ottaen tarkoittaa? Sitäkö, että medioiden omistajat saavat ihan vapaasti aivopestä kansan äänestämään "oikein" ja että kansan vapaasti valitsemat edustajat sitten kiltisti kirjaavat lakeihin asetuksiin sen, mitä talouden omistajat sanelevat? Vaiko sitä, että mediat ovat keskuskomitean tiukassa valvonnassa ja täten varmistetaan, että mediat eivät esitä vääriä tai vahingollisia väitteitä? tms. jne.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Parista perusarvosta saattaa olla, kuten " rehellisyys" ja " ahkeruus".
Mutta kun tullaan muihin arvoihin , niiden tulkinta etääntyy niin kauas , että voidaan jo puhua kokonaan eri arvoista, vaikka samannimisistä.

Se, pikemminkin kuin yksiäänisyys, on nykyhetken ongelma.
Ei edes puhuta samaa kieltä .

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #14

Ehkä todellisuus näyttäytyy tällä tavalla karulta juuri tällä historian hetkellä.

Omassa tulkinnassani käytän laajempaa aikaikkunaa ja siinä mielessä käsitän aivan jo arjen kokemuksillani, että nykyajan Suomessa selkeät luokka- ja oppineisuusrajat ovat liudentumassa ja ihmiset elävät aikaisempaa enemmän "yleisessä elämänpiirissä") ja siten heillä on myös aikaisempaa yhtenäisempi käsitys yleisistä elämänarvoista (verrattuna nyt vaikkapa itsenäisyyden alkuvuosiin, jolloin luokkaerot olivat paitsi selkeitä niin ennen kaikkea fataaleja - syntyperä määräsi silloin elämänkohtalon).

Sosiaalinen media vahvistaa nykyisin åienetkin näkemyserot, mikä on mielestäni eräs syy tuolle "karulle näylle"...

Kommenteissa on tullut esille radikaalien mielipiteiden kiistaton vetovoimaisuus massojen hallinnassa, jyrkät mielipiteet hivuttavat yleistä arvomaailmaa melko vääjäämättä kohden haluttua lopputulosta - järjestötyössä sitä kutsutaan vipupolitiikaksi (esitetään radikaaleja vaatimuksia, jolloin pienemmät uudistukset toteutuvat konsensuksen ja poliittisen kaupankäynnin nimissä). Vasemmistoliittolaisillakin foorumeilla on viime aikoina noussut esille tarve vasemmistopopulismin näkyvämmälle ulostulolle vastapainoksi äärioikeiston jatkuvalle pyrkimykselle hallita "median ilmatilaa"...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #21

"Vasemmistoliittolaisillakin foorumeilla on viime aikoina noussut esille tarve vasemmistopopulismin näkyvämmälle ulostulolle vastapainoksi äärioikeiston jatkuvalle pyrkimykselle hallita "median ilmatilaa"..."

Lämmin kannatukseni tuollaiselle. Poliittisen vasemmiston ei pidä tyytyä käymään pelkkää viivytys- ja puolustustaistelua, jossa oikeiston annetaan asettaa agenda ja sitten vain yritetään vastustaa sitä.

Vasemmiston on otettava aloite haltuunsa ja asetettava oma agendansa ja vaadittava asioita, joista ei oikeisto ole sanonut halaistua sanaa.

Suomesta puuttuu Populistinen Vasemmistopuolue – pitäisikö perustaa?

Suomen populistinen vasemmistopuolue OiVa

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #23

"Vasemmiston on otettava aloite haltuunsa ja asetettava oma agendansa ja vaadittava asioita, joista ei oikeisto ole sanonut halaistua sanaa."

Tämän päivän vasemmisto ajaa globalisaatiota jossa voittajana on kasvoton pääoma, häviäjinä työntekijät kaikissa maailman maissa. Luuleeko tämän päivän vasemmisto tosissaan että jossain Bangla Deshissä maksetaan teepaiden ompelijalle säällistä palkkaa tai että globalisaatio ihan oikeasti olisi poistanut köyhyyden maailmasta?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #25

Liirum laarum :)

En uskokaan bangladesilaisen teollisuustyöntekijön hyötyvän siitä, että perussuomalainen voi pukeutua tyylikkäästi mutta edullisesti H&M:n kuteisiin...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #26

"En uskokaan bangladesilaisen teollisuustyöntekijön hyötyvän siitä, että perussuomalainen voi pukeutua tyylikkäästi mutta edullisesti H&M:n kuteisiin.."

Sinun pitäisikin miettiä hyötyykö edes suomalaiset työttömänä edullisista vaatteista?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #28

Itse kannatan lähituotantoa ja ekologisia kierrätystuotteita, tyylikkyydestä tinkimättä tietenkin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

1 Tavoitteet eivä ole lainkaan samat , vaikka niiden n i m e t saattavat olla.
2. Silloin, kun tavoite o n sama, keinovalikoima saattaa olla täysin vastakkainen

3. Joillekin ryhmille v a l t i o on yhteisön ja yhteiskunnan synonyymi , joillekin suorastaan elämän ainoa tarkoitus jonkinlaisena " suomalaisuuden" linnakkeena.
Silloin ollaan niin toisistaan etäällä olevissa käsityksissä elämän ja ihmisyyden luonteesta, ettei arvolatautunut kieli enää välitä mitään viestiä.

Jos tätä yritetään vielä räjäyttää totuttamalla ihmisiä yhä hurjempiin visioihin, seuraakin täysin päinvastainen reaktio kuin mitä on toivottu :

Ihmiset rajaavat käsitteistönsä muutamaan , kaikkein helpoimmin konkretisoituvaan, joiden avulla voivat " hallita" maailmaa.
Tämä näkyy määrätyssä äärioikeistossa selvästi : muutama perusväite , joihin liitetään päivittäinen, sisällöltään sama, mutta sävyltään yhä karmeampi poliittinen vaatimus.
Tämä antaa kannattajille mielikuvan tilanteen hallinnasta ja etenevästä taistelusta.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

"Syyllisiä" ovat postmoderneina pidettävät mannermaiset filosofit, joiden oppeja alettiin levittää länsimaiden yliopistoissa joskus 1960-luvulta lähtien. Voitaisiin luetella sellaisia nimiä kuin Jean-Paul Sartre, Jaques Derrida tai Michel Foucault. Varhaisena postmodernistina voi pitää Friedrich Nietzscheä, jonka teokset nousivat uudelleen muotiin kapinallisella 1960-luvulla.

Nuo filosofit edustavat filosofian politiikkaan ja kulttuuriin pureutuvaa kriittistä haaraa, jolla oli hyvät tarkoitukset käydä alistavina pitämiensä valtarakenteiden kimppuun ja he niinpä ryhtyivät kritisoimaan ja "dekonstruoimaan" länsimaihin muodostunutta judeo-kristillistä arvo- ja moraalijärjestelmää sekä sen päälle muodostunutta kapitalistista talousjärjestelmää ja niihin soviteltuja sosiaalisia rakenteita.

Tehostaakseen hajottamistyötään nuo filosofit kehittelivät tai nojasivat maailmankuvaan, jonka mukaan maailma ei perustu reaaliteetteihin tai pysyviin kategorioihin, vaan kaikki on jollakin lailla sosiaalisesti ja valtaan liittyvien intressien kautta muodostunutta. Maailma muodostuu ihmisen tietoisuudessa ja muodostumista ohjataan sosiaalisesti mm. valtarakenteisiin ehdollistavan kasvatuksen kautta. Ajatus siitä, ettei ihmismieli edes voi saada ulkomaailmasta mitään luotettavaa reaalista ja arvoneutraalia tietoa, on heillä suoranaisen ylikorostunut. Filosofiassa on jo pitkään tunnettu kaksi eri tiedostuskykyä koskevaa peruslinjaa eli realismi ja nominalismi (anti-realismi) ja postmodernit filosofit nojasivat jyrkästi tuohon jälkimmäiseen ja lisäsivät siihen sosiaalisen ja poliittisen ulottuvuuden.

Nuo filosofit eivät olleet tyhmiä eivätkä tarkoittaneet pahaa, mutta lukuisat tulkitsijansa ottivat heidän filosofiansa aseekseen, esittivät niiden avulla viisasta, ja sovelsivat opetuksia omaan poliittiseen sodankäyntiinsä ja näistä tulkinnoista muodostui sitten uusvasemmiston maailmankuva. Muita heidän maailmankuvansa muodostajia ovat olleet nk. Frankfurtin koulukunnan edustajat sekä freudilainen psykologia, joka pyrkii vapauttamaan negatiivisena näkemänsä "autoritäärisen persoonan" ja vapauttamaan sen seksuaalikäyttäytymistä rajoittavista estoistaan. Tukea on saatu myös marxilaisilta koulukunnilta sekä darwinismista, joilta omaksuttiin jatkuvan "dialektisen" tai evolutionistisen muutosprosessin ajatus ja oppi edistyksestä, jota sovelletaan nykyisin myös talouteen ja tekniikkaan (esim. ekonomistien käyttämä käsite "luova tuho"). Kaikessa on pyritty länsimaissa valinneen moraali- ja yhteiskuntajärjestyksen hajottamiseen. USA:ssa maalitauluksi otettiin WASP eli White Anglo-Saxaon Protestant, joka on uusvasemmistolle kaiken pahan ruumiillistuma.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Hyvä tiivistelmä. Kannattaisiko vielä lisätä se, että vastustettavana nähtiin ennen muuta paragmatismi, käytännöllisiä vaikutuksia painottava amerkkkalainen filosofinen perinne.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jos lähdetään "syyllisiä" hakemaan, kannattaa myös pohtia mikä tai mitkä olisivat olleet vaihtoehtoisia todellisuuksia. Olisiko ilman tuota valtarakenteiden kimppuunkäymistä ollut seurauksena jämähtäminen pitämään feodaalista yhteiskuntarakennetta jonkun paranormaalin jumalheeroksen asettamana ikiaikaisena totuutena? Siis, että ihmisoikeudet, demokratia sekä mielipiteen- ja sananvapaudet ovat huuhaata?

Mitä seurauksia sillä olisi ollut yhteiskunta- ja talousjärjestysten kehittymiselle? Olisiko sellainen jämähtäminen ollut edes mahdollista jos muu kehitys olisi edennyt omaa tietään?

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Overtonin ikkunassa on rajattomuus aivan ehdottomasti in ja lokaalisuus taas ikkunan karmien ulkopuolella. Rajaton globalisaatio tukee hauskoja suuryrityksiä, köyhdyttää ihmisiä ja kasvattaa rajusti ympäristön kuormitusta. Rajattomuus vinouttaa muuttoaaltoineen alueellista elinkeinon harjoittamista. Rajattomuus auttaa myös mukavasti pakenemaan vastuuta omasta lähiympäristöstään.

Samalla kuitenkin ruudun keskellä hurskastellaan sormi pystyssä yhteisesti luonnon tuhoutumisen seurauksista.

No, näin kai sen sitten pitääkin olla, yhteisesti nyökytellen.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Se, että sosiaalista kieltä/ kommunikaatiojärjestelmää laajennetaan esittämällä mahdottomia ajatuksia , ei välttämättä toimi halutulla tavalla.
Ongelmana on kielen luonne : ihminen selittää ympäristön ilmiöitä itselleen ei vain mieltääkseen asioita vaan myös löytääkseen yhteyden ja vuorovaikutuksen.
Se on siis prosessi, ei määritelmä.

Se on kuitenkin yksi ihmisyyden kirouksista, koska tuo mukanaan usein hirveitä seurauksia.
Tämä näkyy nykyisin karmealla tavalla nettikeskustelujen kiihtyvänä suoranaisena sadismina.

Hyväksytyksi on siis muuttunut se, mitä ennen pidettiin suorana pahuutena .
Ja tämä on tapahtunut nimenomaan kielen ja totuttamisen kautta.

Valitettavasti sen takana on toinen, pahempi , hyväksytty tarve : tottuminen yhä rajumpiin efekteihin,
järkytyksen kokemuksiin , empatian tukahduttamiseen, päivän nettikidutuksen seuraamiseen, jonka toivotaan olevan vielä pahempi kuin eilinen.

Jos tässä kehityksessä yhteiskuntatieteet yrittävät hahmottaa vähemmistöjen ,
naisten tai " luonnon" eettistä kohtelua rationaalilla tavalla - vain yhtenä tieteen ulottuvuutena- se on kai pelkästään yksi tapa säilyttää jonkin tason ihmisyys ja järkevyys?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Overton -töräyksenä: tuo ilmaisukaistan puristautuminen koskee myös yksittäisiä organisaatioita ja mm. kansallisen turvallisuuden piirissä työskenteleviä. Kenttätyö on tärkeää ja on hyvä totuttautua erilaisiin ja ennen kohtaamattomiin maailmankatsomuksiin ja elämäntarinoihin. Totuus on paljon monimutkaisempi ja syvempi kuin samavireiseksi muotoutuneesta organisaatiosta käsin näyttää. Omia rajojaan on venytettävä jatkuvasti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Yliopistoissa on luotu ajatusmalleja, kehikoita, käsitteitä j.n.e. Eikö se ole tutkijoiden työtä? Mallintaa ympäristöään ja tutkia kuinka se toimii? Onko nyt vain niin, että kun tulokset eivät miellytä niin on etsittävä salaliittoja ja pahoja aikomuksia?

Tieteellisessä työssä kuintenkin kaikki teoriat ovat "loppupeleissä" tehty kumottaviksi. Ainakin ne tarjoavat itse omat falsifiointimahdollisuutensa. Jos niitä ei onnistu kumoakaan, kannattaa aina vetää kunnon temper tantrum.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Täältä löytyy youtube kirjoituksesta ja kommnttejakin luin muutaman. ;)

https://www.youtube.com/watch?v=mhCC6ahbNL8

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Sen ulkopuolelle jäävät ainoastaan "rasistit" eli kansallismieliset ne vanhanaikaiset ihmiset, jotka haluavat taantua 80-luvulle aikaan ennen globalismia.
........................

Miten saat globalismin alkaneeksi 80-luvun jälkeen?

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Lähinnä turvapaikkapolitiikka on alkanut 90-luvulla.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#30
Persuille taitaakin globalismi tarkoittaa turvapaikanhakijoita. Menee vähän puurot ja vellit sekasin.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Nykyinen globalismiaalto alkoi 1492. Sen jälkeen kehitystä ei ole enää voinut pysäyttää. Ei tainnut kukaan silminnäkijä todeta aikakauden vaihtuneen Kolumbuksen laivojen purjeiden kadottua näkyvistä. Sen mukanaan tuomia ilmiöitä kritisoidaan yli 500 vuotta myöhemmin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Itse asiassa K.Kolumbus, oik. Cristóbal Colón, ei aloittanut maailmankauppaa eikä globalisaatiota. Hänen suuri missionsa oli tehostaa kaupankäyntiä logistisia reittejä optimoimalla.

Jos tuolla tavalla haetaan globalisaation juuria niin ne löytyvät niistä jotka ensimmäisinä lähtivät naapuriheimon luokse vaihtamaan ylimääräänsä. Vanhin tieto kauppakoloniasta lienee 19. vuosisadalta e.a.a. jolloin assyyrialaisilla on ollut kauppa-asemansa Kappadokiassa, nyk. Turkissa.

Oikeammin kai kuitenkin globalisaation aluksi kai pitäisi laittaa siirtymistä merkantilistisesta kauppapolitiikasta kohti vapaakauppaa. Ajatuksellisesti juuret lienevät siellä mistä A.Smith (1723–1790) ammensi, F.Hutcheson (1694–1746), J.Locke (1632–1704), D.Hume (1711–1776) j.n.e. Ensimmäinen virstanpylväs lienee Cobden-Chevalier -sopimus vapaakaupasta Ranskan ja Englannin välillä vuodelta 1860.

Seuraava taas Bretton-Woods -järjestely maailmankauppaan vuonna 1946. Itse pitäisin sitä globalisaation alkuna siinä merkityksessä kun sen nykyään käsitämme. Väheksymättä nykyisen WTO:n edeltäjän GATT:n perustamista seuraavana vuonna.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Aiemmin pyrittiin ottamaan globaliaatiosta ne hyvät puolet, nyt lähinnä niitä negatiivisia ominaisuuksia tyrkytetään.

Toimituksen poiminnat