LeenaRosendahlOsHanhijrvi

Liitossa paholaisen kanssa - Salaiset aseveljet

  • Salaiset aseveljet - Oula Silvennoinen
    Salaiset aseveljet - Oula Silvennoinen

Esitän pohdintaa Oula Silvennoisen kirjan Salaiset aseveljet (Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-44) pohjalta en niinkään arvostele sitä.

Ennenkuin paheksutaan Suomen valtionjohdon 2. maailmansodan aikana tekemiä ratkaisuja esim. juutalaisten suhteen, on kyettävä asettuamaan heidän asemaansa ja aikaan jossa elettiin. Suomen johdolla oli hyvin realistinen käsitys vaihtoehdoista, jotka olivat tippurin ja kupan välillä. Kun mennään itse ensin asuttamaan tätä maata Ruotsin ja Venäjän vallan alle ja sitten pohditaan 1900-luvun päätöksiä. Esim. Isoviha, siitä on aikaa maailman sotiin 200 vuotta, jolloin meiltä Suomesta melkein loppuivat ihmiset Venäjän sotatoimien johdosta. Jos Natsisaksan kanssa ei olisi liittouduttu, vaikka se oli liitto paholaisen kanssa, niin Suomen väestö olisi reilusti vaihtunut Neuvostoliiton toimesta.

Jos taas Natsisaksa olisi voittanut Suomessa olisi jouduttu siirtymään kansallissosialismiin ja jonkinlainen saksalaisasutus olisi varmaankin tänne tullut. Jos Stalinin Neuvostoliitto taas olisi valloittanut Suomen, meillä olisi ollut naapurimaa Viron kohtalo (Toisen maailmansodan aikana, hieman ennen ja hieman jälkeen Stalin suoritti erityisen suuria väestönsiirtoja. Vuosina 1941-49 arviolta 3,3 miljoonaa ihmistä siirrettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan Stalinin etnisinä väestönpuhistuksina. Eräiden arvioiden mukaan jopa 43 % siirretystä väestöstä kuoli aliravitsemukseen ja tartuntatauteihin. Wikipedia). Meillä kävi kohtuullisen hyvin, vaikka Neuvostoliitto määräsikin poliittisesti meitä vielä 50 vuoden ajan. Miten silloin voidaan paheksua keinoja, joilla itsenäisyys onnistuttiin edes jotenkin säilyttämään?

Suomen itsenäisyys ei ollut mikään itsestäänselvyys. Täällä jo pohdittiin 2. maailman sodan aikana myös vaihtoehtoa mennä takaisin Ruotsin yhteyteen. Ruotsi vaan halusi pysyä puolueettomana ja vaihtoehdot olivat sikäli vähissä. Talvisota alkoi siitä, että Neuvostoliitto ja Natsisaksa olivat tehneet hyökkäämättömyyssopimuksen ja samalla salaisella sopimuksella jakaneet valloitettavat valtiot keskenään. Suomi oli siinä listalla Neuvostoliitolle kuuluva valtio. Suomessa osattiin odottaa hyökkäystä, kun tieto näiden kahden maan hyökkäämättömyyssopimuksesta kantautui Suomen valtionjohdolle. Täällä päätettiin puolustaa tätä maata viimeiseen mieheen.

Talvisota hävittiin ja neuvoteltu rauha oli hyvin hauras vain väliaikainen. Siksi Suomelle oli onnenpotku, että Saksa valtasi Norjan ja suunnitteli sitä kautta hyökkäävänsä Neuvostoliittoon. Meillä oli yhteinen vihollinen ja se oli kommunismi. Vaikka Saksa lopulta hävisi sodan ja mekin siinä mukana Neuvostoliitolle niin onnistuimme jotenkin säilyttämään itsenäisyyden. Moni tutkijakin on ihmetellyt sitä, miten Stalin luopui Suomesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (82 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Tutkimus on yhtä arvokas kuin WC -siivoamisesta tehty väitöskirja.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Moni tutkijakin on ihmetellyt sitä, miten Stalin luopui Suomesta.''

Minäpä kerron.

Salpalinja/Suomen armeija ja Suomea vastaan taistelevissa joukoissa oli valtava punatautiepidemia.

Suomen armeija oli vuonna 1944 jo ammattiarmeija.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Kyllä nuo mistä puhun on ihan yleisestikin tunnettuja faktoja. Itse ajattelisin, että säästyimme Stalinin vainoilta, koska olimme tarpeeksi hankalia. Emme kelvanneet hänen alamaisikseen. :D

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Sitten ihmetyttää plogin aiheeksi Oulan jargoni.

Oliko ainoa syy, että sen ulosti nainen?

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #5

Oulalla on ihan oikeakin työ. Hän on historian dosentti :D Tämä on ihan historiantutkimukseen pohjautuva teos.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #5

Olet kyllä jo monesti osoittautunut tollouden suurmestariksi, mutta nyt: luuletko, että Oula Silvennoinen on nainen?

Ja kysymys lukijoille: kumpikohan on luotettavampi tietolähde Saksan ja Suomen 1930-luvun yhteistyössä, ihan oikea historian tutkija vai joku uhoileva remppaurakoitsija -äijä, joka ei osaa edes b-kirjainta käyttää?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Joskus aikanaan kuulin, että tuo olisi ollut syy siihen, että Lenin&Stalin ja muut neuvostotoverit alunperin myönsivät Suomelle itsenäisyyden joulukuussa 1917.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #15

Tarkennetaan:

6. 12. 1917 Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa

31.12.1917 Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Älä nyt ole naiivi.

Ellei Suomi olisi luopunut yhteydestä natsi-Saksaan eikä olisi tehnyt aselepoa NL:n kanssa eikä poistanut saksalaissotilaita Suomesta, Suomi olisi jyrätty totaalisesti.

Kuuluu tuohon omituiseen suomalaiskansalliseen häviäjä onkin voittaja -harhaan kuvitella, että Suomella olisi loppupeleissä ollut mitään mahdollisuuksia Neuvostoliittoa ja liittoutuneita vastaan.

Kun Suomi kykeni luikertelemaan siinä kupan ja tippurin välimaastossa, selvittiin pelkällä hiivasienellä, joka oli kivulias, mutta parannettavissa.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Me olimme kuitenkin häviämässä jo Neuvostoliitolle silloin välirauhan jälkeen onneksi natsisaksan kanssa tarjoutui yhteistyö. Estimme Neuvostoliiton täydellisen miehityksen. Olihan siinä lopulta nöyryttävä ja otettava hiivasieni. :)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Moni tutkijakin on ihmetellyt sitä, miten Stalin luopui Suomesta."

- Siis ei oikeastaan luopunut, vaan lopetti miehitysyritykset. Suomen armeijan puolustustaistelu ja meikäläisten yleinen itsenäisyystahto ilmeisesti jollain tavoin vakuuttivat Stalinin. "Kansa joka on niin urhoollisesti taistellut itsenäisyytensä puolesta, ansaitsee tietyn kunnioituksen", lausui Stalin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Lenin, Stalin ynnä muut neuvostotoverit luopuivat Suomesta 1917 ilman mitään Suomen ja Venäjän välistä konfliktiakin -- pelkästään siitä hyvästä, että suomalaiset kauniisti pyysivät. Miksi Stalin olisi yht'äkkiä 1944 halunnut Suomen takaisin?

Vaikken usko, että Stalin näin ajatteli, yksi hyvä syy Suomen jättämiseksi itsenäiseksi olisi ollut se, että Suomi voisi toimia hyvänä rajapintana läntisiin maihin nähden niin kuin sittemmin tapahtuikin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Viro oli jo solminut Neuvosto-Venäjän kanssa rauhansopimuksen Tartossa helmikuussa 1920, Latvia oman rauhansopimuksensa Riiassa kesäkuussa 1920 ja Liettua omansa heinäkuussa 1920 Moskovassa.

Miksi Stalin olisi yht'äkkiä 1940 halunnut Baltian maat takaisin? Mikseivät ne kelvanneet hyviksi rajapinnoiksi läntisiin maihin nähden?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Talvisota hävittiin, kun demarit vastustivat työkalujen ostamista Puolustuvoimille.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

PV itse käytti rahansa typerästi sijoittamalla ne kahteen ylimitoitettuun ja sittemmin käyttökelvottomaan panssarilaivaan ja viiteen sukellusveneeseen. Sukellusveneet sentään olivat perusteltuja, mutta varsin tehottomia nekin.

Laivojen hinnalla maavoimat olisivat saaneet kaiken, mitä olisivat tarvinneet ja ylijäämällä olisi saatu vielä laivueellinen hävittäjäkoneita.

Tykkejä Suomessa kyllä riitti, mutta niihin ei ollut kranaatteja.

Tämä surkeus toistui Viipurissa 1944. Joku oli hankkinut Viipurin sotilasläänin ammusvarikolle väärän kokoisia kranaatteja pilvin pimein.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#8
Kyllä tuokin pitää paikkansa ja pommikoneiden hankinta oli turhaa.

Suurimpana syyllisenä pidetään kuitenkin Sulo Niukkasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Niukkanen

Lopulta asehankintoihin lähdettiin liian myöhään. Markkinoilla ei ollut mitään myytävää.

Vain museotavaraa oli tarjolla. Saksa ei sattuneesta syystä myynyt aseita ajoissa ja Ruotsi potki munille siinäkin asiassa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jälkiviisastelu on niin helppoa – jokainen tajuaa, mitä olisi talvisodan kululle merkinnyt panssarilaivoihin panostetun rahan sijoittaminen vaikkapa hyllytetyn Suomi-konepistoolin tuotantoon sekä ampumatarvikkeisiin kaikille Puolustusvoimien aseille. Tai hyvissä ajoin hankittuihin ajanmukaisiin hävittäjälentokoneisiin.

Typeryys ei varsinaisesti asustanut PV:ssa, vaan tasavallan 1930-luvun hallituksissa, jotka naiivin pasifistisesti uskoivat Kansainliiton vaikutusvaltaan enemmän kuin realistiseen puolustuskykyyn.

Talvisodassa sotalaivat eivät juuri jäissä liikkuneet, joten Väinämöinen ja Ilmarinen olivat lähinnä tukemassa Turun ilmatorjuntaa. Mutta yhtään ainutta mittavaa maihinnousuoperaatiota Suomeen ei Neuvostoliitto yrittänyt jatkosodassa – liekö sitten panssarilaivojen ansiota vai ei. Sukellusveneitä haukut tehottomiksi aivan syyttä, sillä jo niiden olemassaolo oli otettava huomioon Punalippuisen laivaston esikunnissa, ja osaaminen niiden käytössä auttoi Merivoimia myös torjumaan vastapuolen sukellusveneitä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Herättiin myös liian myöhään.
Kun kalustoa aletiin hankkia oikein tosissaan 1938 voimitusajat olivat pitkiä: kotimaasta tilattujen 76 mm ja 122 mm kranaatinkuorien toimitusaika oli noin vuosi. Kun ne kuoret sitten toimitettiin Talvisodan alla otti vielä aikaa, että niistä saatiin valmistettua laukauksia.
Kranaatinheittimien ammuksia Suomessa ei edes pystytty valmistamaan ennen vuotta 1939.
Tilauksetkin olisivat voineet olla isompia, jolloin teollisuus olisi investoinut uusiin koneisiin.

Vallisaaren onnettomuuskin vaikutti vielä Talvisodassakin vaikka tapahtui jo heinäkuussa 1937. Korvaavia sytyttimiä ja ammuksia ei saatu hankituksi Talvisotaan mennessä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Sotilastaktisessa mielessä painoarvoa tulee laskea myös STAVKA:n (NL:n sodanjohdo) laskelmille mahdollisista tappioista, mikäli sotaa Suomea vastaan jatketaan.

Kesän 1944 maihinnnousun jälkeen liittoutuneitten rynnistys kohti Berliiniä kiihtyi ja mittavasta sotavarusteluteollisuudestaan huolimatta Neuvostoliitto tarvitsi jokaisen liikenevän miehen, ajoneuvon ja lentokoneen itärintaman taisteluihin.

Päätös oli yksinkertainen, varsinkin kirvelevän Ihantalan taistelun valtavien tappioiden jälkeen. NL lopetti aktiiviset sotatoimet eteläisessä Karjalassa ja ryhmitti ne uudelleen Narvan rintamalle.

Stalin ei ollut tyhmä. Suomen ehti syödä myöhemminkin.

Onneksi sitä myöhäisempää hetkeä ei sittemmin tullutkaan kun vastakkainasettelu liittoutuneitten kesken vei Stalinin huomion.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Jos Talvisota olisi jatkunut kuukauden pidempään olisi Stalin pantu viralta ja Saksa tuskin olisi hyökännyt Neuvostoliittoon.

Vuonna 1941 oli Neuvostoliiton Puna-armeija hyökkäysryhmityksessä.

Siinä on suurin syy, miksi Saksa onnistui etenemään niin nopeasti.

Ilman USA:n talousapua olisi Neuvostoliitto sortunut loppuvuodesta 1942.

Silloin oli maa jo nälkäkuoleman partaalla.

Vielä suurempi syy Saksan häviöön oli korpraali Aatu.

Olisi pitänyt antaa kenraali Erich von Mansteinin johtaa armeijaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erich_von_Manstein

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

”Salaiset aseveljet” on siis vuonna 2008 ilmestynyt Oula Silvennoisen väitöskirjaan perustuva historiateos Suomen ja Saksan turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä 1930- ja 1940-luvuilla.

Uutta julkista tietoa tuolloin oli kuinka suomalaiset erityisesti jatkosodan alkuvaiheessa luovuttivat venäläisiä sotavankeja saksalaisten käsiin. Erityisesti politrukkien ja juutalaisten tuleva kohtalo oli luovutettaessa hyvin tiedossa.

P.S. Yksityiskohtana voidaan mainita ”kovanyrkkisen”
Etsivän Keskuspoliisin kuulustelijan Urho Kekkosen maine paitsi kommunistien kauhuna myös jyrkkänä antisemitistinä.

P.P.S. Jatkosodan loppupuolella Kekkosen takki kääntyi ja Neuvostoliiton KGB:lle hänestä tuli vuosikymmeniksi korvaamaton agentti Timo.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#12
Eikös Kekkosen pojanpoika ole Timo Kekkonen?

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Kovasti on kirjoitettu ja filmattu natsisaksan juutalaisvainoista, mutta heidän suuri vihollisensa oli myös kommunismi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Meillä oli yhteinen vihollinen ja se oli kommunismi."

Kenellä meillä? Tarkoittanet Suomea ja Saksaa. Kumpikin maa oli fasistien hallussa, mutta ei se suinkaan sitä tarkoita, etteikö kummassakin maassa olisi ollut paljon kommunisteja (miksi muuten olisi Suomessa ja Saksassa koettu välttämättömäksi kieltää kommunistisen puolueen toiminta?).

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vai oli Suomi fasistien hallussa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden...

Sosiaalidemokraatit 85 edustajaa
Sosialistinen eduskuntaryhmä 6
Maalaisliitto 55–57
Kokoomus 25
Ruotsalaiset 18
IKL 8
Edistyspuolue 6–7
Suomen pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue 2–0

Kommunistit oli Suomessa kielletty yhteiskuntavaarallisuutensa takia vihollisen kanssa yhteistyötä tekevänä 5. kolonnana, sabotaasien ja rikoksiin yllytyksen vuoksi, ei toki vähäpätöisen kannatuksensa takia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ei tosiasiallinen valta ole välttämättä eduskunnalla. Jopa tasavallan presidentti pidettiin osittain tietämättömänä siitä, mitä Mannerheim&co. puuhastelivat sotaa valmistellessaan. Näistä artikkeleista selviää mielenkiintoisia seikkoja Suomen valmistautumisesta jatkosotaan:

Suomen tie Natsi-Saksan rinnalle 1940 (osa 1)

Suomen tie Saksan rinnalle 1940 (osa 2)

Kommunistinen toiminta oli tosiaan kielletty Suomessa juuri siksi, että yhteiskunnan kermalla oli vastakkaiset poliittiset näkemykset eikä sen takia, että kommunistien kannatus olisi ollut vähäistä. Vallanpitäjät määrittelevät aina sen, mikä on "yhteiskuntavaarallista". Suomen demaripuolue oli muuten ainoa eurooppalainen demaripuolue, joka ei tuominnut natsi-Saksan toimia toisen maailmansodan aikana.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #20

Olivatko marsalkka Mannerheim ja Suomen Puolustusvoimien ylin johto sitten mielestäsi fasisteja? Millä perusteella?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #24

Itse kukin arvioikoon tuota esimerkiksi alla linkitetyn informaation avulla, jos asia kiinnostaa. Jos asia ei kiinnosta, niin saa ihan vapaasti siirtyä toiseen aiheeseen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Fascism

Leon Trotsky's
FASCISM
What It Is and How To Fight It

Suomen tie Natsi-Saksan rinnalle 1940 (osa 1)

Suomen tie Saksan rinnalle 1940 (osa 2)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #25

Viittaus yleisellä tasolla Wikipediaan, kommunisti Trotskin teokseen ja taistolaisten propagandakirjoituksiin Tiedonantajassa ei tietenkään ole mikään vastaus kysymykseen, joka koskee marsalkka Mannerheimin ja Suomen Puolustusvoimien ylimmän johdon halventamistarkoituksessa väitettyä "fascistisuutta".

Heidän raskain rikkomuksensa kommunistinäkökulmasta katsottuna lienee ollut Suomen maanpuolustuksen johtaminen Stalinin Neuvostoliiton painostusta, hyökkäyksiä ja valtausyrityksiä vastaan. Mitä tulee heidän suhtautumiseensa Hitleriin ja mm. kenraali Heinrichsin jyrkkään varoitukseen saksalaisille minkäänlaisesta yrityksestä Quisling -tyyppiseen vallankaappaukseen Suomessa, sehän puhuu täsmälleen päinvastaista. Kyse oli sotilaallisten etujen yhtenevyydestä taistelussa samaa vihollista vastaan, eikä mistään poliittis-ideologisesta liitosta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #57

Vaatii aika fantastista sokeutta olla näkemättä Suomen valtaeliitin suuntautumista Saksan ja fasismin suuntaan ja kommunismia vastaan aina maamme itsenäistymisestä lähtien.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #58

Vaatii fantastista poliittista yksisilmäisyyttä nähdä kaikki Suomen historia pelkästään akselilla kommunismi–fasismi, ikään kuin myös valtaeliitillä ei olisi ollut pyrkimyksenä rakentaa vasta itsenäistynyttä maata ja sen yhteiskuntaa elämään vauraana ja rauhan tilassa, suuntautuen ennen kaikkea Pohjoismaihin ja sukulaiskansa Viroon.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa kansallisuusaate oli korkeassa kurssissa kaikissa maissa – ei yksin Suomessa. Ajatuksena oli koota lähisukuiset etniset kansanryhmät yhtenäisten kansallisvaltioiden piiriin, eikä imperiumien osasiksi, kuten asia oli ollut ennen 1. maailmansotaa. Kommunistinen internationalismi taas pyrki luomaan yhteiskuntiin sisäiset jakolinjat Marxin opein yhteiskuntaluokkien mukaan, mikä oli osaltaan ristiriidassa kansallisuusaatteen kanssa.

Kommunistit saavat lukea itse aloittamansa punakapinan ansioksi Suomen laillisen yhteiskunnan reaktion vallankumouspyrkimyksiinsä. Muissa Pohjoismaissa työväestö sosialisteja myöten oli huomattavasti viisaampaa (eikä samalla tavoin bolshevistisen kiihotuksen vaikutuksessa), ja tarpeettomilta sisällissodilta vältyttiin niissä.

Saksa oli ensimmäisessä maailmansodassa sodassa Venäjää vastaan, mikä teki siitä luonnollisen liittolaisen niin itsenäisyyden ottamisessa Suomelle Venäjän imperiumista jääkäriliikkeen avulla kuin myöhemmin punakapinan kukistamisessakin. Sillä ei ollut mitään tekemistä fasismin eikä kansallissosialismin kanssa, jotka olivat myöhempien aikojen ideologisia kehitelmiä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #59

"Ajatuksena oli koota lähisukuiset etniset kansanryhmät yhtenäisten kansallisvaltioiden piiriin, eikä imperiumien osasiksi, kuten asia oli ollut ennen 1. maailmansotaa."

Kansallisromantiikka alkoi kukoistaa jo 1800-luvulla, kauan ennen maailmansotaa.

"Kommunistinen internationalismi taas pyrki luomaan yhteiskuntiin sisäiset jakolinjat Marxin opein yhteiskuntaluokkien mukaan..."

Nuo jakolinjat syntyvät tuotantovälineiden omistuksen ja sen luomien valtasuhteiden myötä eikä sen myötä, että nuo faktiset olosuhteet analysoidaan ja tunnistetaan sekä tunnustetaan. Ongelmat eivät poistu yhteiskunnasta sen myötä, että niiltä suljetaan silmät. Ei, vaikka presidenttimme niin tuntui kehottavan aiemmassa presidentinvaalissa iskulauseellaan "Vastakkainasettelun aika on ohi". Ei vastakkainasettelu sillä lopu, että suljetaan silmät yhteiskunnassa tosiasiallisesti vallitsevilta vastakkainasetteluilta.

"Kommunistit saavat lukea itse aloittamansa punakapinan ansioksi Suomen laillisen yhteiskunnan reaktion vallankumouspyrkimyksiinsä."

Niinhän aiemmassakin historiassa on aina esitetty, että orjat ovat itse syyllisiä niihin rangaistuksiin ja vainoihin, joita heihin on kapinan johdosta kohdistettu.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #24

Fasismi taisi olla aika muodikas aate 1930-luvulla, mutta lähinnä Lapuan liike oli fasisteja ei Suomen johto ja Mannerheim. Tavoitteet olivat kyllä osittain samoja ja olivathan he kaikki valkoisten puolella vapaussodassa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #30

Vuonna 1938 Time Magazine valitsi Adolf Hitlerin vuoden mieheksi. Vuotta myöhemmin samainen lehti valitsi vuoden mieheksi Josef Stalinin. Niin vaihtuu poliittinen muoti.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #31

Niin nyt tiedämme paremmin, mitä nämä olivat miehiään.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #31

Mihin se vaihtui? Samaa skeidaa, eri paketti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Rosendahl mainitsi natsismin suosituksi aatteeksi 1930-luvulla. Sitä se todellakin oli. Hyvin monet kapitalistisen ja porvarilliset tahot tunsivat viehtymystä siihen. takasihan se n.s. työrauhaa eli kuuliaista ja halpaa työvoimaa eikä vallitsevaa talousjärjestystä asetettu kyseenalaiseksi. Niinpä saksalaisten natsien rahoitus tuli suuryritysten johdoilta ja omistajilta.

Samaten maailmalla m.m. H.Ford, Rockefellerien perhe j.n.e. Suomessa hang-a-round:eja olivat m.m. puunjalostuskapitalistit etunenässä R.Walden, G.Serlachiukset, J.v.Julinit sekä tietenkin suomalaisen politiikan "harmaa eminenssi" laivanvarustaja ja heimoaatenatsi R.Nordstöm.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #36

Korjaan fasismi :)kansallissosialismi tuli Hitlerin myötä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #36

Myyryläinen taitaa luulotella ihan omiaan.

Vuosien 1933 ja 1938 välillä Saksan bruttokansantuote kasvoi keskimäärin huomattavat 11 % vuodessa, ilman merkittävää inflaatiota.

Saksalaisten suurille massoille työolot ja palkat paranivat tasaisesti. Vuodesta 1932 vuoteen 1938 todelliset viikon bruttoansiot nousivat 21 %. Kun otetaan huomioon vero- ja vakuutusvähennykset sekä elinkustannusindeksi, oli todellisten nettoviikkoansioiden nousu aikavälillä 14 %. Samaan aikaan vuokrat pysyivät samana lämmityksen ja valaistuksen kustannusten itse asiassa laskiessa hiukan suhteellisesti. Kuluttajahinnat todella laskivat joidenkin tuotteiden, kuten kodinkoneiden, kellojen ja monien ruokatarvikkeiden, kohdalla. Brittiläinen historioitsija Niall Ferguson huomioi: ”Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vain 1,2 % vuodessa 1933 ja 1939 välillä. Tämä tarkoitti sitä, että saksalaiset työläiset tulivat paremmin toimeen niin nimellisesti kuin käytännössäkin: vuosien 1933 ja 1938 välillä nettoansiot kasvoivat 22 % asumiskustannusten noustessa vain 7 %.” Jopa sodan puhkeamisen jälkeen syyskuussa 1939 työläisten tulot jatkoivat nousuaan. Vuoteen 1943 mennessä Saksan työläisten tuntiansio oli noussut 25 % ja viikkoansiot 41 %.

Vaikka Saksan yrityselämä kukoisti, tuottoja säädeltiin ja pidettiin lainsäädännöllä kohtuullisissa rajoissa. Alkaen vuodesta 1934 saksalaisten yritysten osakkeenomistajien osingot rajattiin korkeintaan 6 prosenttiin vuodessa. Jakamatta jääneet tuotot investoitiin hallituksen obligaatioihin, joilla oli kiinteä 6 % vuosituotto ja vuoden 1935 jälkeen 4,5 %. Käytännöllä oli odotettu vaikutus, eli yritysten rohkaiseminen omiin investointeihin ja itsensä rahoittamiseen, mikä vähensi pankeista lainaamisen tarvetta ja yleisemmin vähensi pääoman merkitystä.

Yritysveroa nostettiin asteittain 20 prosentista vuonna 1934 25 prosenttiin 1936 ja 40 prosenttiin 1939–40. Saksalaisten yritysten johtajat saattoivat myöntää johdolle bonuksia, mutta vain suorassa suhteessa tuottoihin, ja sallittuja olivat myös samanlaiset tulospalkkiot tai ”vapaaehtoiset yhteisölliset lahjoitukset” työntekijöille.

Brittihistorioitsija A. J. P. Taylor kirjoittaa: ”Saksan talouden elpyminen oli täydellinen jo vuoteen 1936 mennessä, eikä nojannut asevarusteluun. Sen aikaansai suurilta osin ylenpalttinen rahan käyttö julkisiin perusparannuksiin, erityisesti moottoritieverkostoon, ja julkinen rahoitus stimuloi myös yksityistä rahoitusta, kuten (brittiläinen taloustieteilijä John Maynard) Keynes oli sanonut sen tekevän. Hitler itse asiassa kitsasteli asevarustelun suhteen, uhittelustaan huolimatta, sillä hän halusi välttää epäsuosiota, jonka saksalaisten elintason lasku aiheuttaisi, mutta vielä enemmän siitä syystä, että hän oli uskossaan luottavainen siihen, että hänen bluffinsa onnistuisi. ”

Harvardin yliopiston historian professori Niall Ferguson : ”Natsien talouden saavutusten suuruutta ei pidä aliarvioida. Se oli todellista ja erittäin vaikuttavaa. Mikään muu Euroopan talous ei pystynyt saavuttamaan yhtä nopeaa elpymistä. Useimmille 1930-luvun Saksassa se näytti talouden ihmeeltä. ’Kansankokonaisuus’ oli enemmän kuin pelkkää retoriikkaa, se tarkoitti täystyöllisyyttä, korkeampia palkkoja, vakaita hintoja, vähemmän köyhyyttä, halpoja radioita ja edullisia lomamatkoja. On helppo unohtaa, että Saksassa oli vuosien 1935 ja 1939 välillä enemmän lomakyliä kuin keskitysleirejä. Työväestö oli paremmin koulutettua ja maanviljelijöiden tulot nousivat. Myös ulkomaalaiset vaikuttuivat näkemästään. Amerikkalaiset suuryritykset, kuten Standard Oil, General Motors ja IBM ryntäsivät investoimaan Saksan talouteen.”

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mononen esitteli eduskunnan voimasuhteita sodan alla. Suomessa valtakunnalliseen politiikkaan vaikuttavina oli II Maailmansodan alla lähinnä kaksi puoluetta: toisaalta avointa Saksan kanssa liittoutumista ajavat ja toisaalta samaa tarkoittavat mutta aikeensa eritavoin peittävät. Jälkimmäiset m.m. R.Rytin ja V.Tannerin johdolla myös pelasivat kauppapolitiikalla purkien sitä kautta saamaan Natsi-Saksalta mahdollisimman kovan hinnan ja edullisin ehdoin ystävyydestä.

Tuohon pelaamiseen liittyi myös Talvisota joka Tannerin sanoin oli "välttämätön pikkusota" jotta mielipiteet kotona ja vieraissa kääntyisivät "oikeaan" s.o. Saksan suuntaan.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #40

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja sitä pelättiin ja osattiin odottaa ennen talvisotaa. Ryti on minunkin kaukainen sukulaismies Huittisista. ;)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Ketkä pelkäsivät ja ketkä eivät. Tanner ja Ryti pitivät sitä hyödyllisenä koska se antoi julkisuuden kestävän perustelun saksalaissuuntauksen julkistamiselle (vaikka m.m. Berliinissä sitä taidettiin pitää lähinnä Suomen poliittisen johdon hölmöilynä ja vähintäänkin tarpeettomana).

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #45

Myyryläisen tekstistä ei nyt selvästi käy ilmi väittääkö hän Suomen olleen Saksan liittolainen vai ei.

Suomella oli välirauhan aikana ns kauttakulkusopimus, jonka Neuvostoliittokin oli hyväksynyt. Kesäkuussa 1944 Ryti lähetti kirjeen Hitlerille, jossa hän kertoi sitoumuksesta sotaan Saksan kanssa, mutta se menetti merkityksensä kun Ryti jätti presidentin tehtävät.

Mitään liittolaissopmusta ei Suomella ja Saksalla ollut.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #65

Paitsi valtionpoliisin yhteistyö Gestapon kanssa. Kerrottakoon, että poliisiyhteistyötä oli muillakin skandinaavian mailla Saksan kanssa.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #68

Lapin sodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon yhdessä Saksan kanssa. "Kenraali Hjalmar Siilasvuon komentamaan III armeijakuntaan kuuluneen 3. divisioonan ja siitä perustetun ryhmä J:n hyökkäys itään, Kiestingin ja Uhtuan suuntiin alkoi aamuyöllä 1.päivänä heinäkuuta 1941. Salaiset aseveljet, Oula Silvennoinen s.213"

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #71

Nimitystä Lapin sota käytetään vakiintuneesti siitä jatkosodan Suomen ja NL:n välisen aselevon jälkeisestä vaiheesta, jossa saksalaisjoukot olivat jo oma-aloitteisesti hyvässä järjestyksessä vetäytymässä Käsivartta pitkin Norjaan, suomalaisjoukkojen seuratessa perässä ottaen Lappia haltuunsa, mutta NL:n uhkavaatimuksen takia suomalaisten piti aloittaa heitä vastaan aktiiviset sotatoimet. Sotatoimien aloitus toteutui täpärästi ennen uhkavaatimuksen määräajan umpeutumista (ja uhattua NL:n kanssa tehdyn aselevon raukeamista) suomalaisten maihinnousulla Tornion Röyttään 1. lokakuuta 1944. Sen jälkeen saksalaisjoukot noudattivat poltetun maan taktiikkaa, tuhoten ja miinoittaen Lappia vetäytyessään takaa-ajavien suomalaisten tieltä. Lapin sota päättyi viimeisten saksalaisjoukkojen poistumiseen Suomesta 27.4.1945.

Viestissä # 71. viitattu sotatoimi ei vakiintuneen kielenkäytön mukaan liity Lapin sotaan, vaan jatkosodan hyökkäysvaiheeseen Lapissa.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #75

Ole itse kirjassa vuodessa 1942 keväällä. Tätä voi myös kuunnella, sillä luen sitä ääneen netissä. :) https://www.youtube.com/watch?v=r6JlLdmoyjU&t=151s

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #71

Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan 22.6.1941 klo 6.05 ja eduskunta totesi päiviä jatkuneen Neuvostoliiton pommituksen jälkeen Suomen olevan sodassa 25.6.

Niinpä Suomi ja Neuvostoliitto olivat jo sodassa tulloin heinäkuussa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #40

Vaaleissa 1939 valittu eduskunta, ns. "pitkä parlamentti" istui poikkeuksellisen pitkään 1.9.1939–5.4.1945, koska vaaleja ei pidetty sotien takia. Seuraavan eduskunnan aloittaessa toimikautensa Lapin sota oli loppuvaiheessaan.

Myyryläisen näkemys Suomen "kahdesta puolueesta" on kyllä omintakeinen mutta tuskin kelpaa poliittisen historian tenttivastaukseksi. Missä nuo Tannerin sanat on kirjattuna ja milloin hän ne lausui? Kuka päätti Talvisodan aloittamisen?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #54

Käsitykseni noista kahdesta puolueesta ei ole vain minun vaan esimerkiksi A.Hietalahti kertoo samanlaista teoksessaan "Talvisodan salainen strategia". Samassa lähteessä kerrotaan myös noista V.Tannerin sanoista.

Tarkoittaako Mononen Talvisodan osalta a) siihen johtaneeseen kehitykseen johtanutta tai johtaneita päätöksiä, b) sodan aloittamista koskevia päätöksiä vai c) itse fyysisten sotatoimien aloittamista? Kaksi ensimmäistä alakysymystä ovat monitahoisia eikä niihin ole yksikäsitteistä ja vain yhden nimen, henkilön tai elimen, sisältävää vastausta. Tarjolla on suuri joukko poliittisia, talous- ja sotajohtajia Suomesta, Saksasta, NL:sta ja jopa Isosta Britanniasta, sekä heidän "harmaita eminenssejään". Viimeiseen kohtaan sen sijaan vastaus lienee selkeämpi: tuolloinen NKP:n politbyroo johtajanaan pääsihteeri J.Stalin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#14
Kumpikin maa oli sosialistien hallinnassa. Ole Janne joskus rehellinen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo
Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Rehellisyydestä hieman, Pekka. Suomessa oli porvarienemmistöinen eduskunta, maamme presidenttinä porvari, vasemmistolla 91- kansanesustajaa

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Puhun tosiaan Neuvostoliiton kommunismista ja se oli yhteinen vihollinen natseille ja Suomelle. Suomen pahimmat kommunistit asuivat Neuvostoliitossa ja odottivat, että pääsisivät täällä valtaan Neuvostoliiton voiton myötä. Eheytyspolitiikka 1918 sodan jälkeen oli rauhoittanut sosiaalidemokraatit Suomessa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Stalinin vainoissa vuosina 1936-38 tapettiin Neuvostoliitossa arviolta 25000-30000 suomalaista tai suomalaissyntyistä ihmistä. Amerikasta tulleista suomalaisperäisistä siirtolaisista tapettiin joka kolmas eli 2000.

Kommunisteissa vaino kohdistui nimenomaan aatteelisimpiin ja aktiivisimpiiin eli ”pahimpiin” kommunisteihin, jotka vainoharhainen Stalin koki vihollisikseen.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #38

Kyllä se oli Suomessakin tiedossa kumpi oli pienempi paha.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #38

Toivonen laskee Stalinin puhdistusten suomalaisuhreja. Oikeampi luku lienee n. 3700 joka sekin on valtava määrä.

Mutta sikäli Toivonen on oikeassa, että Stalinin uhreja olivat pääasiassa kommunistit jotka hän koki kilpailijoikseen. Stalin itsehän oli enemmän pragmaatikko kuin idealistinen aatteenmies.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #46

Pelkästään Leningradissa suomalaisuhreja oli 3000.

Myyryläisen ei kannata nyt vähätellä itänaapurimme suurmiehen tekoja.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #53

Lukuni ovat peräisin Memorialilta joka on pyrkinyt selvittämään uhrit yksin kappalein eikä vain pyöristellyt ylöspäin aikaisempia hihasta ravistettuja lukuja.

Minusta 3700 kuollutta suomalaista ei ole vähättelyä vaan hirvittämä määrä ruumiita. Mistä johtuu tuo asenne jossa mikään ei riitä ja aina tarvitaan suurempia ja suurempia ruumiskasoja joissa möyriä?

Käyttäjän KikkaCoombes kuva
Kikka Coombes

Finland's situation in War was: "catch-22".

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Kirjoitin tämän osittain siksi, että monet eivät tunnu tuntevan enää historiaamme. Mietitään, että punasten jälkeläisille pitäisi jotenkin hyvittää valkoisten telotukset. Sota on raakaa ja julmaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jotain pitäisi tehdä sisällissotamme jättämän kansansielunvamman parantamiseksi.

Suomen itsenäisyyden ajan psykohistoriaa

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Minun suvussani on hyvin vähän puhuttu sodista, mutta taustani huomioon ottaen oletan heidän olleen valkoisia. Vanhempani oli sota-aikaan lapsia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #35

Minunkin suvussani (lue: vanhempani) on sodista enimmäkseen vaiettu. Äitini äiti (synt. 1917) oli pienen kunnan nimismiehen tytär ja sai jo äidinmaidossaan ryssävihan ja antikommunistisen vakaumuksen. Hänen miehensä (äitini isä) oli kansakoulunopettaja ja myös valkoisen Suomen tukipilareita ja kaatui valitettavasti jatkosodassa äitini ollessa muutaman vuoden ikäinen.

Isäni äiti (synt. 1894) oli puolestaan piian tytär ja punaisen Suomen ihmisiä, joka pyrki 1918 muuttamaan Venäjälle/Neuvostoliittoon, mutta valkoiset ottivat hänet rajalla kiinni ja veivät Hennalan vankileirille. Isäni vanhemmat erosivat
jo 40-luvulla ja isäni isä kuoli minun ollessani parivuotias, joten minulla ei ole hänestäkään muistikuvaa. Molemmat vanhempani ovat siis yksinhuoltajaäidin kasvattamia.

Vanhemmillani oli siis perhetaustoistaan johtuen aika vastakkaiset yhteiskunnalliset käsitykset. Pikkulapsesta asti sain toimia tulkkina heidän keskinäisissä kiistelyissään (vaikka molemmat olivat suomen kielisiä) ja opin aika hyvin ymmärtämään, millä kaikilla tavoilla ihmisten mielipiteen ilmaisut voidaan ymmärtää väärin (tai oikein), jos vain halutaan.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #37

Totta tuokin, mutta historiaa ei ole syytä käyttää hyödyksi pieninä palasina, kuten nyt tuntuu olevan vallalla. Täytyy nähdä monen sadan vuoden taakse ja ymmärtää koko kuva. Esim. miten syvällä ryssäviha on.

Kertomukseni Isovihasta voi katsoa youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=w1nuvEGv2OQ kesto n. 4 min.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #39

Toki noin, mutta samalla on myös otettava huomioon, miten historiaa muutetaan jälkeenpäin niin että se sopii kulloinkin vallassaolevien tahojen tarkoitusperiin. Esimerkiksi nimitys "Isoviha" on jälkeenpäin keksitty. Kyseisen ajan asiakirjoissa aikakautta kutsuttiin "Venäläisvallan ajaksi".

Monen historiantutkijan mukaan ryssäviha ei oikeasti ole mitään ikiaikaista, vaan se lietsottiin tietoisesti vasta itsenäisyytemme alussa aivan tietoisesti poliittisiin tarkoituksiin. Tässä linkki aihetta käsittelevän historiantutkijan Outi Karemaan väitöskirjan kuvaukseen:

Ryssävihan kulta-aika

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #47

Meillä on ollut syytä vihata Venäjää vuosisatoja. Tuossa nyt taas on rajattu joku kausi irti kokonaisuudesta. Oma esi-isäni menehtyi Porrassalmen taistelussa Venäjää vastaan kustavilaisessa sodassa. (Sotilasasiakirjojen mukaan sotamies Stör haavoittui 13.6.1789 Porrassalmella käydyssä taistelussa ja kuoli 6.1.1790 Kuopion sairaalassa.)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #49

Kuinka esi-isän kuolema ruotsalaisten provosoimassa sodassa perustelee meidän syytämme vihata Venäjää?

Oikeasti laaja venäläisviha on keinotekoinen ja propagandistinen keino hankkia tukea poliittisille päämäärille. Pääasiallisesti se on lietsottu I Mailmansodan jälkeen uuden valtion uuden johdon ideologisen ja valtapoliittisen differentioitumisen välineeksi. Se toki rakennettiin ikiaikaiseksi taisteluksi perivihollista vastaan vaikka vielä I Maailmansodan aikana yhteistyö ja kauppa olemattoman rajan yli sujui mainiosti. Jopa niin hyvin, että pietarilaiset kasakat kelpasivat suomalaiselle eliitille avuksi työläisten kurissapitämiseksi syksyllä 1917. Silloin suomalainen porvarillinen eliitti ei vielä vihannut kasakoiden nagaikoita mutta muutama kuukausi myöhemmin puhuttiin jo ihan toista.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #50

Ns Hatujen sota taisi olla ruotsalaisten masinoima, mutta ihan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta Ruotsin ja Venäjän väliset sodat käytiin Ruotsin alueella.

Myyryläinen lienee lukenut historiaa Sirola -opistossa tai lintsannut ne kokonaan hänen väittäessään suomalaisten kriittisen suhtautumisen venäläisiin olevan propagandan tulosta.

Kun nykyisen Venäjän ja NL:n edeltäjä syntyi 1400 luvun lopulla Moskovan laajenemisesta se alkoi nakertaa Ruotsin valtakunnan aluetta aika tehokkaasti. Lopulta Pietarin kaupunki perustettiin Ruotsin valtakunnan alueelle 1700-luvun alussa. Tuolloin ja sen jälkeen Suomenniemellä on koettu Isoviha, Pikkuviha, Suomen sota, Krimin sota ja venäläisiä vallankumouksia.
Itsenäistymisen jälkeen Kansalaissodassa viimeiset taistelut käytiin Inossa Suomen armeijan ja venäläisten välillä.

Suomen itsenäistyttyä NL sulki itärajan lähes kokonaan, hyökkäsi kaksi kertaa Suomeen 40-luvulla ja sodan jälkeen dominoi suomalaista sisäpolitiikkaa Tehtaankadulta.

Nykynen Neuvostoliiton tuhkasta syntynyt Venäjä on loukannut ilmatilaamme monta kertaa, sotii parasta aikaa Georgiassa ja Ukrainassa, miehittää Krimiä ja tällä viikolla Venäjän puolustusministeri Shoigu uhkaili Suomea sekä Ruotsia.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #66

Tomi Vaalisto - Erittäin hyvin kerrottu, kuinka hankala Itänaapuri meillä on.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #66

Vaalistolla näyttää olevan ihan oma tapansa poimia mieleisiään rusinoita historian pullasta. Hän unohtelee omitouisesti oleellisia asioita kuten ruotsalaisen imperialismin.

Ihan oikeasti historian oppikirjoista laskeskellen näillä raukoilla rajoilla on säilyneen kirjoitetutn historian aikana hyökätty lännestä itään useammin kuin toiseen suuntaan.

Sitä paitsi en kirjoittanut krittiisestä suhtautumisesta vaan venäläisvihasta jota "ryssävihaksikin" kutsutaan. Siis ihan AKS-läisen sloganin tarkoittamassa mielessä: "ryssästä saa puhua vain hampaat irvessä".

P.s. mikä sota on käynnissä a) Sakartvelossa tai b) Georgiassa?

P.p.s. S.Shoigu taisi kertoa vain VASTAtoimista jos täällä ryhdytään tiettyihin toimiin. Varsinainen uhkaaja on siis silloin ihan joku muu kuin Sergei Kužugetovitš.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #70

Myyryläinen yrittää jallittaa asiaa sivuraiteille.

Kyse oli kylläkin suomalaisten kriittisestä asenteesta Venäjään ja Ruotsin ja Venäjän välisistä sodista, jotka ovat jättäneet lähtemättömän jälkensä omaankin historiaamme.
"Ruotsalainen imperialismi" näkyi ehkä Inkerin sodassa 1600-luvulla, mutta muuten Venäjä oli se, joka otti ja Ruotsi joutui luopumaan. Hattujen ja Kustaa III sodat olivat lähinnä Suuren Pohjansodan, Iso- ja Pikkuvihan revansseja, jolla yritettiin ottaa takaisin lähinnä menetettyjä alueita.

Myyryläinen voisi tietysti kertoa selkeitä lukuja ja jopa viitata "länsihyökkäyksiin", mutta se jäänee häneltä tekemättä, koska väitteellä ei ole oikein kestävää pohjaa

Ristiretkien jälkeen juutit ovat 1300- ja 1400 -luvuilla pari kertaa hyökänneet Suomennniemelle, mutta muuten ne hyökkäykset ovat tulleet idästä tai Novgorodin suunnasata. Venäjän aloittamassa Krimin sodassa englantilais-ranskalainen laivasto antoi venäläisille kyytiä Itämerellä ja Suomessakin nuo länsimaat hyökkäsivät venäläislinnakkeisiin ja laivanrakennusmateriaalien kimppuun aika hyvällä menestyksellä.

Uhkaileva Shoigu vetosi valheellisiin väitteisiin ja puuttui naapurimaittensa sisäisiin asioihin, mihin Suomikin on virallisesti vastannut. Itänaapurin valehteluista kuuluisimmat ovat tunnetusti Mainilan laukaukset, Viron miehitykseen johtanut Metallist -laivan upotus ja Krimin miehityksen perustelut.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #80

Vaalisto voisi aloittaa "ruotsalaisen imperialismin" selvittelyn vaikka Pähkinäsaaren rauhaan päättyneestä sotimisesta jossa rajaa siirrettiin selkeästi kaakkoon kolmen pogostan verran.

Sen jälkeen m.m. Olavinlinna rakennettiin selvästi naapurin puolelle ja muutenkin "asutettiin" naapurin alueita.

j.n.e.

Tässä on jonkinlaista listaa SUomen historian sodista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista. Siitä on vaikea nostaa yhtä perivihollista toisen yli jollei halua nähdä Ruotsin ylivertaista osuutta sotien aiheuttajana näillä kulmilla.

P.s. Viimeisen Vaaliston kappaleen jätän ihan kokonaan omaan arvoonsa. Niin ulkopuolella kaiken järjellisen se on.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva
Leena Rosendahl Os Hanhijärvi Vastaus kommenttiin #47
Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Sen takia meillä on historiankirjat, jotta pysyy joku tolkku näissä asioissa. Sitten on kaikkien pienempiä kirjoja, jotka saattavat johtaa sivuraiteille ihmisen ymmärryksestä historian todellisuudesta. Se on totta että liittolaisuutta on natsisaksan kanssa hävetty ja siitä vain lyhyesti mainittu. Mutta kun lukee miltä vuosisadalta vain niin aina on ollut konfliktejä venäläisten kanssa ja pelätyt kasakat on tulleet rajan yli. Sotapropagandaan kuuluu varmasti kommunismilla pelottelukin, muttei se ihan valettakaan ollut. Samalla vaan pimitettiin mitä natsisaksassa tapahtui.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Aika paljon enemmän tietäisimme näistä asioista, jos entisen Neuvostoliiton arkistoihin olisi tutkijoilla yhtä vapaa pääsy kuin oli Glasnostin aikana.

Nyky-Venäjällä niiden lähteiden kansainvälinen tutkimuskäyttö ei kuitenkaan enää tule kysymykseen, koska Putinin hallinto käyttää historiaa politiikan teon välineenä. Länsimainen, objektiivisuuteen ja totuuden etsintään pyrkivä II maailmansodan historiantutkimus on Venäjällä käytännössä kriminalisoitu, ja ainoastaan Puna-armeijan ja muiden Neuvostoliiton toimijoiden kritiikitön idealisointi on sallittua.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Kyllä ja Silvennoinen saksankielentaitoisena on perehtynyt käsittääkseni Suomeen ja natsisaksaan. Saksassa on paljon hävitetty asiakirjoja, mutta mm. Valpon ja Gestapon sodanaikaisesta yhteutyöstä on Suomessa arkistoja. Valpo oli saksalaisten sotatoimissa mukana mm. Lapin sodasssa tulkkina ja kuulustelemassa sotavankeja.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mononen kaipaisi Moskovan arkistoja. Siellä olisi taatusti kaikkea "kivaa".

Mutta en kaipaa 1990-luvun alun Jeltsinin aikoja jolloin "sankarihistorioitsijat" ostivat yksittäisiä dokumentteja moskovalaisissa baareissa ja spekuloivat niistä kohujuttuja. Yksi heistä sai jopa ammattihistorioitsijoilta lempinimen "yhden dokumentin dosentti".

Ja olisi niitä avattavia arkistoja täälläkin, m.m. E.Erkon ja R.Nordströmin arkistot.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

On tosiaan vahinko, ettei edes Jeltsinin aikana Neuvostoliiton arkistoja haluttu avata systemaattisesti kansainvälisen tiedeyhteisön tutkijoiden käyttöön länsimaisen käytännön mukaisesti. Tiedon pimittämisen katsotaan varsinkin Putinin Venäjällä palvelevan paremmin Venäjän etua.

Moskovaan siirrettiin neuvostoaineiston lisäksi mitä ilmeisimmin merkittävä määrä myös Saksan ja Itä-Euroopan maiden arkistoja, joten se olisi periaatteessa tutkijoille todellinen aarreaitta, joka luultavasti joiltain osin muuttaisi maailman historiankirjoitusta ja toisi lisävalaistusta moniin pimentoon jääneisiin asioihin. Edes historiallisen totuuden tulo päivänvaloon yli 70 vuoden takaa vain ei sovi Nyky-Venäjän tarkoitusperiin.

Suomalaisillakin arkistoilla lienee oma kuriositeettiarvonsa, jota tuskin kuitenkaan voi merkitykseltään läheskään rinnastaa Moskovassa säilytettävään materiaaliin.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Myyryläinen luulottelee ja säveltää ihan omiaan.

Elias Erkon arkistot avautuivat vuonna 2005, jonka pohjalta sotahistorian professori Ohto Manninen ja journalistiikan professori Raimo Salokangas kirjoittavat elämäkertaa Eljas Erkosta.

Ilmeisesti muutkin kommentin 72 väitteet ovat vain hatusta vedettyjä.

Esimerkiksi Ragnar Nordströmin paperit vei häntä vuosia jahdannut punaValpo. Valpon digiarkistot löytyvät tääältä: https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-107377....
Nordströmin omat muistelmat ovat julkaistu.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

Olen lukenut tätä Salaiset aseveljet Oula Silvennoinen kirjaa myös ääneen, jos haluatte kuunnella. Tässä Lapin sota-kohdasta. https://www.youtube.com/watch?v=6zTlz5kYPc4&t=89s

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset